Inhimillisestä näkökulmasta katsoen nykyisessä kriisissä ei ole varmastikaan mitään hyvää, mutta siitä johtuen olemme pakotettuja sopeutumaan useisiin muutoksiin. 2020 -luvulla meitä koetteli ensin maailmanlaajuisesti pandemia ja sen jälkeen olemme joutuneet toteamaan, että myös Euroopassa on käynnissä laajamittainen sota. Näiden mullistusten yhteysvaikutuksena kärsimme nyt huomattavan korkeasta inflaatiosta, jonka jokainen kokee niin käydessään ruokaostoksilla, tankatessaan autoa, maksaessaan sähkölaskua ja lyhentäessään asuntolainaa.
Energian suhteen, korkeiden hintojen lisäksi, joudumme varautumaan myös mahdolliseen energiavajeeseen ainakin talven korkeimpien kulutustushuippujen kohdalla. Tarve säästää energiaa johtuu siis kahdesta asiasta – taloudellisesta syistä ja kapasiteetin riittävyydestä. Nämä eivät kuitenkaan ole, loppujen lopuksi, ne tärkeimmät syyt. Mielestäni tärkein syy on planeettamme kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja elinkelpoisuuden varmistaminen myös tuleville sukupolville. Vihreä siirtymä varmasti auttaa asiassa, mutta kulutusta on lisäksi leikattava kokonaisvaltaisesti, jolloin hiiliperäisen tuotannon tarve vähenee automaattisesti.
Marraskuussa 2022 järjestetty YK:n ilmastokokous sopi keskilämpötilan nousun hillitsemisestä 1,5 Celsiusasteeseen. EU:n kannanotto kokouksen yhteydessä oli: “Kaikki maat tehostavat toimiaan ilmastotoimia tukevan rahoituksen mobilisoimiseksi”. Tämä voi tarkoittaa lisärahoitusta muun muassa vihreän energian sekä energiatehokkuuden parantamiseen liittyviin projekteihin.
Kuten aikaisemmin mainitsin, inflaatio laukkaa korkeissa lukemissa. Jokainen valtio ja yhteisölliset toimijat joutuvat siis miettimään mahdollisten toimien vaikutusta, erityisesti etteivät ne kiihdytä inflaatiota entisestään. Arvailen, että hyvin valmistelluille ja huolellisesti suunnitelluille hankkeille on saatavissa rahoitusta, mutta parempi lähtökohta on, että hanke itsessään on kannattava ja takaisinmaksuaika on hyväksyttävällä tasolla.
Takaisin EU:hun – RoHS direktiivi on osa EU:n tavoitetta rajoittaa vaarallisten, ympäristölle vaarallisten aineiden käyttöä. Tämän seurauksena suuria elohopeapitoisuuksia sisältävien valonlähteiden markkinoille tuonti kielletään vuoden 2023 aikana. Tällaisia valonlähteitä ovat mm. T8- ja T5 -loistelamput sekä pienoisloistelamput. Kyseiset lamput ovat yleisimmät valonlähteet, jotka ovat käytössä yli kymmenen vuotta sitten valmistuneissa, saneeraamattomissa rakennuksissa. Lainaan tähän hieman, tällä kertaa, ihmisoikeusaktivisti Malcom X:ää (Little): “Huominen on niiden, jotka valmistautuvat siihen tänään”. Tätä mukaillen ehdottaisin, että yhdistetään valmistautuminen RoHS -direktiivin vaikutuksiin ja tarpeeseen pienentää energiankulutusta (ja sitä kautta energialaskua) jo tänään! Takaisinmaksuajat esimerkiksi valaistuksen vaihtamiseen nykyaikaiseen led-valaistukseen saattavat olla hyvinkin lyhyitä. Ja jos valaistuksen ohjaus nykyaikaistetaan samalla, on päästy jopa yli 90% energiasäästöihin verrattuna vanhaan loistelamppuvalaistukseen. Toki tämä on aina tapauksesta riippuvaista, minkä vuoksi suosittelen kääntymään asiantuntevan valaisintoimittajan puoleen. Heillä on viimeisin tietotaito ja osaaminen tarjota varmasti paras vaihtoehto omasta valikoimastaan.
Suomessa, olosuhteista johtuen, joudumme hyödyntämään keinovaloa hyvinkin runsaasti. Valaistus kannattaa tehdä siis mahdollisimman energiatehokkaasti. Tutkimuksen mukaan, kuitenkin 15% globaalista sähkönkulutuksesta kuluu valaistuksen tarpeisiin. Suuri osa kulutuksesta on ulkovalaistusta, mutta sisävalaistuksenkin osalta on valtava potentiaali energialaskun pienentämiseen ja mikä tärkeintä, samalla vaikuttaa positiivisesti planeettamme tulevaisuuteen. Jokainen vähennetty tonni CO2-päästöistä vie asiaa eteenpäin.
Täältä pääset lukemaan tiivistetyn infopaketin RoHS-direktiivistä >>
Lue täältä Glamoxin ratkaisuista energiansäästämiseen >>